Fuuga on eräänlainen polyfoninen sävellys tai sävellystekniikka, joka perustuu pääteemaan (aiheeseen) ja melodisiin linjoihin (vastapiste), jotka jäljittelevät pääteemaa. Fuugan uskotaan kehittyneen kaanonista, joka ilmestyi 1200-luvulla. Canon on sävellystyyppi, jossa osilla tai äänillä on sama melodia, jokainen alkaa eri aikaan. Fuugalla on myös juurensa 1500-luvun ensemble-chansoneista sekä ricercari 1500- ja 1700-luvuilta.
Fuugassa on useita eri elementtejä
- Näyttely - Fuugan ensimmäinen osa, jossa aihe mainitaan.
- Aihe - Pääteema tai pääidea; kohteen ensimmäinen lausunto on yleensä yhdellä äänellä.
- Vastaus - Aiheen toinen lause transponoituna hallitsevaan avaimeen; se voi olla joko todellinen vastaus tai tonaalinen vastaus. Vastaukseen liittyy yleensä vastapiste eri äänellä.
- Vastaaihe - Vastapiste, joka seuraa aihetta jatkuvasti.
- Jakso - Siirtymäjakso tai kohdat aiheen uudelleenlauseiden välillä. Jakso voi sisältää materiaalia, joka on samanlaista tai erilaista kuin aihe tai vastaaihe.
- Poljinpiste - Ääni, jota pidetään muiden äänien tuottaessa erilaisia harmonioita.
Säveltäjät käyttävät erilaisia tekniikoita varioidakseen aihetta
- Stretto - Kun aihe ja vastaus menevät päällekkäin tai kun aihetta jäljitellään ennen kuin se on valmis.
- Lisäys - Kohteen rytmisen arvon pidentäminen.
- Väheneminen - Kohteen rytmisen arvon lyhentäminen.
- Inversio - Kohteen intervallien kääntäminen päinvastaiseksi.
Fuuga voidaan joskus sekoittaa pyöreäksi, mutta nämä kaksi ovat hyvin erilaisia. Fuugassa ääni esittelee pääaiheen ja voi sitten edetä eri materiaaliin, kun taas kierroksella on tarkka jäljitelmä aiheesta. Myös fuugan melodia on eri mittakaavassa, kun taas kierroksella melodia on samoilla sävelkorkeuksilla.
Fuugat esitellään preludeilla. "The Well-Tempered Clavier", kirjoittaja Johann Sebastian Bach on paras esimerkki fuugasta. "The Well-Tempered Clavier" on jaettu kahteen osaan; jokainen osa koostuu 24:stä alkusoittoja ja fuugat kaikilla duurilla ja mollilla. Muita fuugaa säveltäneitä säveltäjiä ovat mm.
- Wolfgang Amadeus Mozart - "Fuga c-molli kahdelle pianolle", K 426
- Ludwig van Beethoven - "Grosse Fuge B-duurissa jousikvartetti"Opus 133
- Cesar Franck - "Preludi, koraali ja fuuga pianolle"
- Johannes Brahms - "Variaatioita ja fuugaa G.F. Händelin teemaan"
- Dmitri Šostakovitš - "24 preludia ja fuugaa pianolle"
Lisätietoa fuugasta käsitellään seuraavilla web-sivustoilla:
- Perustuu Hugo Nordenin säätiötutkimukseen fuugassa
- Fuuan anatomia
